Teema 2: Iiris Palomaa

 Terveyseroihin vaikuttavat esimerkiksi koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso. Sosioekonominen tausta on merkittävimpiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja se vaikuttaa lähes kaikkeen terveyskäyttäytymiseen: tupakointiin, kasvisten syömiseen, liikuntaan. Lisäksi se vaikuttaa siihen, kuinka paljon on haasteita terveyden kanssa, sillä esimerkiksi diabetes on huomattavasti yleisempää heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla.

Ei ole ihmekään, että sosioekonominen asema vaikuttaa niin moneen terveyteen liittyvään seikkaan. Vähävaraisilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta välttämättä käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Lisäksi työ voi olla kuormittavampaa, etenkin, jos on stressiä taloudellisesta tilanteesta. Stressi myös vaikuttaa kehoon negatiivisesti ja uuvuttaa sekä voi heikentää unta. Väsymys ja uniongelmat taas vaikuttavat siihen, että tulee syötyä epäterveellisemmin. Epäterveellisemmin tulee myös syötyä, jos on kiire, ja vähävaraisemman ihmisen on vaikeampi ”ostaa itselleen lisää aikaa” esimerkiksi ostamalla kotisiivous- tai lastenhoitopalveluita, auto, jolla päästä kulkemaan julkisia nopeammin tai esimerkiksi aikaa säästävä pyykinkuivaaja. Lisäksi vähävaraisuus voi rajoittaa liikunnan harrastamista, sillä monet liikuntaharrastukset vaativat edes jonkinlaisen rahallisen panoksen. Joogaan tarvitsee maton, juoksuun juoksukengät ja kuntosaliharrastukseen salijäsenyyden. Lisäksi tietotaito terveydestä voi olla heikompaa vähemmän koulutetuilla.

Terveyteen liittyvää tasa-arvoa voisi parantaa esimerkiksi julkisten palveluiden laadun varmistuksella. Tämä on kuitenkin vaikeaa, sillä resursseja on liian vähän ja esimerkiksi erikoislääkärille lähettämistä rajoitetaan sen vuoksi. Niinpä ne, joilla on varaa voivat hakea lähetteen yksityiseltä puolelta, kun taas vähävaraisemmat jäävät ilman jatkotutkimuksia ja hoitoa. Tietotaidon lisääminen taas on keino, jolla voitaisiin ehkäistä terveyseroja jo ennen sairastumista. Erinomainen paikka terveystiedon välittämiseen on koulu, sillä tällöin tärkeitä asioita tulee opittua jo lapsena.

Terveellisen elämän edellytys on mahdollisuus valita terveyttä edistäviä asioita elämään. Tieto terveellisistä vaihtoehdoista, mahdollisuus terveelliseen ja monipuoliseen ruokaan ja liikuntaan, stressittömämpi elämä ja stressinhallinta ovat oleellisia tekijöitä, joiden pohjalle rakentaa terveellisempää elämää. Myös se, että ylipäätään arvostaa terveyttä on tärkeää. Silloin motivaatio hyviin valintoihin pysyy yllä ja on halua löytää erilaisia itselle sopivia keinoja edistää omaa terveyttä.

Vertailin Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuutta 65 vuotta täyttäneillä Lapissa, Uudellamaalla ja koko Suomessa. Koko maassa luku oli 5,9%, Lapissa 9,5% ja Uudellamaalla 6,1%. Ero Lapin ja koko maan välillä on yllättävän iso, ja onkin mielenkiintoista pohtia, mistä se johtuu. Tarkemmin tietoa voisi arvioida, kun tietäisi muistakin terveyseroista Lapin ja koko maan osalta paremmin. Yksi tekijä, mikä tulee mieleen on Lapin asukastiheys, mikä on suurempi kuin Uudellamaalla ja voisi mahdollisesti johtaa siihen, että ihmisiä näkee harvemmin ja palveluita käytetään vähemmän, jolloin elämä voi olla sosiaalisesti kapeampaa. Jos on vähemmän sosiaalista elämää ja mielekästä tekemistä ja jos esimerkiksi taloudenpito on fyysisesti kuormittavaa, voi olla helpompi tarttua pulloon.