Teema 2, Tanja Mehtonen

Tekijä Anonyymi

 Terveyden edistämisen eettisen lähtökohdat ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen

 Terveydenhuollon toimintaa ohjaa kuusi eettistä periaatetta:

1.       Elämän kunnioittaminen -> elämän säilyttäminen

2.       Ihmisarvon kunnioittaminen -> yksilölliset tarpeet ja kulttuurin huomioiminen

3.       Itsemääräämisoikeus -> itseä koskevissa asioissa tiedonsaanti ja kompetenssi, minkä tavoitteena yhteisymmärrys

4.       Hoitamisen periaate -> hyvän tekeminen, vahingon ja kärsimyksen vähentäminen

5.       Oikeudenmukaisuus -> yhtäläiset periaatteet kaikille, huono-osaisten tilanne turvattava

6.       Hyödyn maksimointi -> terveys- ja taloudellinen hyöty sekä vaikuttavuus.

Eettiset periaatteet ohjaavat terveydenhuollossa arkista työtä ja työntekijäitä. Koen, että eettinen toiminta terveydenhuollossa on laaja-alaista ja monitahoista. Terveydenhuollossa eettisenä lähtökohtana on kunnioittaa potilaita ja heidän perusoikeuksia, arvostaa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta tehdä valintoja sekä kohdella heitä yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.

Lisäksi eettiset ohjeet ohjaavat myös yhteiskunnan toimintaa ja sitä kautta terveydenhuoltoa. Yhteiskuntapoliittisesti eettiset periaatteet vaikuttavat hyvinvointivaltion tunnusmerkistöihin. Ne heijastuvat sosiaalisiin, koulutuksellisiin ja muihinkin perusoikeuksiin.

 

Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat:

·         Yksilölliset tekijät: ikä, sukupuoli, perimä, tiedot ja taidot, kokemukset ja elintavat

·         Sosiaaliset tekijät: sosioekonominen asema, toimeentulo, sosiaaliset ja yhteisölliset yhteydet ja vuorovaikutus

·         Rakenteelliset tekijät: koulutus, elinolot, elinympäristö, työolot sekä peruspalveluiden saatavuus ja toimivuus

·         Kulttuuriset tekijät: fyysinen, poliittinen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus, viihtyvyys, vuorovaikutteisuus sekä asenteet terveyteen.

Esimerkiksi THL nostaa sosioekonominen aseman yhdeksi suurimmaksi vaikuttavaksi tekijäksi, sillä se vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin. Suomessa eri yhteiskuntaluokissa on havaittu eroavaisuuksia esim. ruokailu- ja liikuntatottumuksilla, stressitekijöillä ja päihteiden käyttötavoilla. Lisäksi sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisten asenteisiin, arvoihin ja terveystietämykseen.

Voidaankin todeta, että hyvä sosioekonominen asema tarjoaa hyvän toimeentulon, asumis- ja elinolot sekä ohjaa arvoja ja asenteita.  Huono sosioekonominen asema nostaa riskiä passivoitumiselle, perustoimeentulon kanssa kamppailu lisää arjen stressitekijöitä sekä lisää päihteidenkäyttöä. Nämä edellä luetellut tekijät lisäävät huonon sosioekonomisten aseman yksilön riskiä esim. sairastavuudelle ja nähdäänkin, että usein ongelmat kasaantuvat.

Suomessa on tehty jo usean vuosikymmenen ajan terveyspolitiikkaa, minkä avulla on pyritty kaventamaan terveyseroja. Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä sekä yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden laadussa ja saatavuudessa.

Tähän asti Suomessa kunnat ovat voineet itse vaikuttaa kuntastrategian kautta siihen, kuinka pyrkivät kaventamaan eriarvoisuutta. Päälinjauksiin ovat kuuluneet sosiaali- ja terveyspalveluiden tasa-arvoinen ja tarpeenmukainen saatavuus ja käyttö. Eri kuntien resurssit, osaaminen ja palveluiden katsantatarve sekä järjestäminen ovat vaihdelleet. Tulevalla Sote muutoksella pyritään vaikuttamaan palveluiden yhdenvertaiseen saantiin, saavutettavuuteen ja toteutukseen.

THL:n sivuilta löytyy hyvinvoinnin- ja terveyserojen kaventamisen kahdeksan kohtainen listaus. Nostan tähän muutamia omasta mielestäni tärkeitä kohtia, joita ovat:

1.       Kansanterveyden kohentaminen: se kohenee parhaiten, kun parannetaan niiden väestöryhmien terveyttä, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä

2.       Kustannusten hillitseminen: kasautuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat kasvattavat kustannuksia. Terveyden edistäminen sekä sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi

3.       Palveluiden turvaaminen: terveyserojen kaventuminen auttaisi turvaamaan riittävät palvelut. Esim. iäkkäiden toimintakyvyn parantaminen tuo terveyssäästöjä

4.       Yhteiskuntarauhan turvaaminen: terveyserojen vähentäminen siten, että heikompiosaisten terveys kohenee, voi lisätä yhteiskunnan sosiaalista kiinteyttä.

Suuhygienistin työ perus vastaanottoarjessa on hyvin aikataulutettua ja koen, että se on usein myös toimenpidekeskeistä. Tämän tehtävän tekeminen ja pohtiminen vahvisti omaa ajatusta, että terveyden edistämisen työhön tulisi jokaisessa kohtaamisessa panostaa ja antaa aikaa. Potilaalle ymmärrettävästi annetun tiedon antaminen hänen henkilökohtaisesta tilanteestaan, onnistunut tukeminen ja ohjaaminen sekä omaan hoitoon sitouttamisen avulla pystyy toteuttamaan suun terveydenhuollossa terveyseroja kaventavaa terveydenhuoltoa.

Lähteet: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142576/RAP2021_005_Terveyden_eriarvoisuus_Suomessa_s_korj2.pdf?sequence=10&isAllowed=y

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet

https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/laakarin-etiikan-filosofiset-perusteet/laakinta-ja-hoitoetiikan-perusperiaatteet/

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70260/URN_ISBN_978-952-00-3195-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/kaventamisen-perustelut

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iiris Palomaa: Teema 4

Tekijä
  Sosioekologinen lähestymistapa terveyden edistämisessä tarkoittaa tiettyjen tekijöiden, eli determinanttien huomioimista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristö laajassa mittakaavass: yhteiskunta ja kulttuuri, elinolot, työ ja koulu, terveyspalvelut, veden ja ravinnonjakelu ja tuontanto, asuminen, yhteisöt ja verkostot, sekä ihmisen elämäntyyli ja lopulta sukupuoli, ikä ja synnynnäiset tekijät. Koska terveyteen vaikuttaa niin moni asia ja niin laaja-alaiset tekijät, on terveyden edistämisessä oleellista, että siihen osallistuu monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, ja että yhteistyötä pystytään tekemään myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole suoraan tekemisissä terveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi uusia rakennuksia tai remontteja suunnitellessa on hyvä, jos työn suunnittelussa huomioidaan esteettömyyttä, fyysisen esteettömyyden lisäksi myös esimerkiksi visuaalista esteettömyyttä. Sosioekologisia tekijöitä on paljon, enkä turhaan käy yksityiskohtaisesti niitä ...
Read more »
Tekijä
                                                                 TEEMA 4 Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät, eli determinantit on minua eniten kiinnostava asia tällä kurssilla koska aiheena se, että terveyteen vaikuttaa taustatekijät esim. se minne synnymme, kasvamme, teemme työtä, asumme ja missä vanhenemme vaikuttavat terveyteemme suuresti.  Terveyteen vaikuttavia sosiaalisia determinantteja ovat tulot, koulutus, työttömyys, vähävaraisuus ja vähäinen ruoka, varhainen lapsuusaika. Mielestäni Kaihovaaran Jakolinjojen Suomi kertoo suoraan sen olennaisen. taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on ollut suurimpana aiheena ja se on Kaihovaaran mukaan yksi maailman huolestuttavin trendi. Rikkaat vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tulo ja varallisuuserot ovat kokoajan suurempia ja ne jakavat ihmisiä eri lokeroihin ja ajava...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 5

Tekijä
  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla, jossa kerrotaan WHO:n toiminnasta, sanotaan: ” Suomi edistää terveyttä ihmisoikeutena, sukupuolten tasa-arvoa sekä hyvinvointitalous- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapoja …”. On erinomainen lähtökohta, että terveys nähdään itseisarvona, jonka pitäisi tietyllä tavalla olla politiikasta riippumatonta siten, ettei esimerkiksi jotkut puolueet tai poliitikot aja terveyttä heikentävää tai terveyseroja kasvattavaa politiikkaa. Käytännössä asia on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Vaikka mikään puolue tai poliitikko ei suoraan aja sitä, että ihmisten terveys heikkenisi tai terveyserot kasvaisivat, on erilaisilla arvopohjilla tehdyt päätökset kuitenkin lopputulokseltaan monitahoiset. Politiikan päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluihin, työttömyyteen ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Jos mennään lyhyen tähtäimen tavoitteilla, jotka pyrkivät säästämään rahaa ja vähentämään kustannuksia nopeasti, on tietenkin tehokkain kein...
Read more »