Teema 2, Tanja Mehtonen
Terveyden edistämisen eettisen lähtökohdat ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen
1.
Elämän
kunnioittaminen -> elämän säilyttäminen
2.
Ihmisarvon
kunnioittaminen -> yksilölliset tarpeet ja kulttuurin huomioiminen
3.
Itsemääräämisoikeus
-> itseä koskevissa asioissa tiedonsaanti ja kompetenssi, minkä tavoitteena
yhteisymmärrys
4.
Hoitamisen
periaate -> hyvän tekeminen, vahingon ja kärsimyksen vähentäminen
5.
Oikeudenmukaisuus
-> yhtäläiset periaatteet kaikille, huono-osaisten tilanne turvattava
6.
Hyödyn
maksimointi -> terveys- ja taloudellinen hyöty sekä vaikuttavuus.
Eettiset
periaatteet ohjaavat terveydenhuollossa arkista työtä ja työntekijäitä. Koen,
että eettinen toiminta terveydenhuollossa on laaja-alaista ja monitahoista. Terveydenhuollossa
eettisenä lähtökohtana on kunnioittaa potilaita ja heidän perusoikeuksia,
arvostaa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta tehdä valintoja sekä kohdella heitä
yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
Lisäksi eettiset
ohjeet ohjaavat myös yhteiskunnan toimintaa ja sitä kautta terveydenhuoltoa. Yhteiskuntapoliittisesti
eettiset periaatteet vaikuttavat hyvinvointivaltion tunnusmerkistöihin. Ne
heijastuvat sosiaalisiin, koulutuksellisiin ja muihinkin perusoikeuksiin.
Terveyteen
vaikuttavia tekijöitä ovat:
·
Yksilölliset
tekijät: ikä, sukupuoli, perimä, tiedot ja taidot, kokemukset ja elintavat
·
Sosiaaliset
tekijät: sosioekonominen asema, toimeentulo, sosiaaliset ja yhteisölliset
yhteydet ja vuorovaikutus
·
Rakenteelliset
tekijät: koulutus, elinolot, elinympäristö, työolot sekä peruspalveluiden
saatavuus ja toimivuus
·
Kulttuuriset
tekijät: fyysinen, poliittinen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus,
viihtyvyys, vuorovaikutteisuus sekä asenteet terveyteen.
Esimerkiksi THL
nostaa sosioekonominen aseman yhdeksi suurimmaksi vaikuttavaksi tekijäksi, sillä
se vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin. Suomessa eri yhteiskuntaluokissa on
havaittu eroavaisuuksia esim. ruokailu- ja liikuntatottumuksilla,
stressitekijöillä ja päihteiden käyttötavoilla. Lisäksi sosioekonominen asema
vaikuttaa ihmisten asenteisiin, arvoihin ja terveystietämykseen.
Voidaankin
todeta, että hyvä sosioekonominen asema tarjoaa hyvän toimeentulon, asumis- ja
elinolot sekä ohjaa arvoja ja asenteita. Huono sosioekonominen asema nostaa riskiä
passivoitumiselle, perustoimeentulon kanssa kamppailu lisää arjen
stressitekijöitä sekä lisää päihteidenkäyttöä. Nämä edellä luetellut tekijät
lisäävät huonon sosioekonomisten aseman yksilön riskiä esim. sairastavuudelle
ja nähdäänkin, että usein ongelmat kasaantuvat.
Suomessa on tehty
jo usean vuosikymmenen ajan terveyspolitiikkaa, minkä avulla on pyritty kaventamaan
terveyseroja. Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan terveyden- ja hyvinvoinnin
edistämistä sekä yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden laadussa ja
saatavuudessa.
Tähän asti Suomessa
kunnat ovat voineet itse vaikuttaa kuntastrategian kautta siihen, kuinka pyrkivät
kaventamaan eriarvoisuutta. Päälinjauksiin ovat kuuluneet sosiaali- ja
terveyspalveluiden tasa-arvoinen ja tarpeenmukainen saatavuus ja käyttö. Eri
kuntien resurssit, osaaminen ja palveluiden katsantatarve sekä järjestäminen
ovat vaihdelleet. Tulevalla Sote muutoksella pyritään vaikuttamaan palveluiden
yhdenvertaiseen saantiin, saavutettavuuteen ja toteutukseen.
THL:n sivuilta
löytyy hyvinvoinnin- ja terveyserojen kaventamisen kahdeksan kohtainen listaus.
Nostan tähän muutamia omasta mielestäni tärkeitä kohtia, joita ovat:
1.
Kansanterveyden
kohentaminen: se kohenee parhaiten, kun parannetaan niiden väestöryhmien
terveyttä, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä
2.
Kustannusten
hillitseminen: kasautuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat kasvattavat
kustannuksia. Terveyden edistäminen sekä sairauksien ja syrjäytymisen
ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi
3.
Palveluiden
turvaaminen: terveyserojen kaventuminen auttaisi turvaamaan riittävät palvelut.
Esim. iäkkäiden toimintakyvyn parantaminen tuo terveyssäästöjä
4.
Yhteiskuntarauhan
turvaaminen: terveyserojen vähentäminen siten, että heikompiosaisten terveys
kohenee, voi lisätä yhteiskunnan sosiaalista kiinteyttä.
Suuhygienistin
työ perus vastaanottoarjessa on hyvin aikataulutettua ja koen, että se on usein
myös toimenpidekeskeistä. Tämän tehtävän tekeminen ja pohtiminen vahvisti omaa
ajatusta, että terveyden edistämisen työhön tulisi jokaisessa kohtaamisessa
panostaa ja antaa aikaa. Potilaalle ymmärrettävästi annetun tiedon antaminen hänen
henkilökohtaisesta tilanteestaan, onnistunut tukeminen ja ohjaaminen sekä omaan
hoitoon sitouttamisen avulla pystyy toteuttamaan suun terveydenhuollossa terveyseroja
kaventavaa terveydenhuoltoa.
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/kaventamisen-perustelut
Tämä on hyvä blogikirjoitus, Tanja, Kiitos!
VastaaPoistaTerv.Teija