Teema 1; Iiris Palomaa

 Terveyden epätasa-arvo on teema, jota on itselläni ehkä tullut pohdittua enemmän kansallisella tasolla, mutta nämä tietopaketit todella laajensivat tätä näkökulmaa. Saasteiden pääsy ilmaan, veteen, ruokaketjuun ja muille elämän osa-alueille on vakava ongelma maailmanlaajuisesti, ja vaikka puhdasta ilmaa ja vettä pitää Suomen kaltaisessa maassa itsestäänselvyytenä, se ei sitä ole. Puhtaamman ympäristön eteen on tehty töitä resursseilla, joita ei monissa maissa ole vieläkään. Usein ilmaston, veden ja maaperän saastumista tulee myös tarkasteltua kapeammasta näkökulmasta, siis lähinnä ympäristön kannalta, mutta nämä luennot laajensivat tätä ajatusta ja sisäisti paremmin sen, kuinka saasteet ja ilmasto vaikuttaa hyvin suoraan ihmisten terveyteen.

On mielenkiintoista, että saasteiden määrän hengenvaarallisuudesta ei hirveästi puhuta, vaikka ne aiheuttavat enemmän kuolemia, kuin tupakointi. Luulen, että se johtuu ainakin osittain siitä, että saasteongelma on enemmän alueellinen ja sijoittuu kehittyviin maihin, kun taas tupakointi saavuttaa ihmiset lähes millä alueilla vain. Tämän vuoksi tupakointia harrastetaan Suomessakin ja se on suora terveysuhka suomalaisille, kun taas saasteet esimerkiksi Aasiassa eivät tunnu niin läheiseltä ja uhkaavalta ongelmalta täällä. Todellisuudessa tietysti maapallomme on suuri organismi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja varsinkin nykyajan ihmisten ja tavaroiden liikkuminen kuljettaa saasteita ja sairauksia pitkiäkin matkoja.

Toinen minua kiinnostava aihe oli tietysti se, kuinka asioihin yritetään vaikuttaa positiivisesti. Itse konkreettisista keinoista ei ehkä niin hirveästi puhuttu, mutta ehkä siitä saa jatkossa lisää tietoa. Kiehtovaa oli kuitenkin nähdä taulukko siitä, kuinka jonkin asian edistäminen vaikuttaa toiseen asiaan, joskus positiivisella muutoksella johonkin tiettyyn asiaan voidaan saada aikaan negatiivistakin vaikutusta toiseen asiaan. Maatalous on yksi tällainen tekijä, jossa olen ollut jo tietoinen tällaisesta, sillä viimevuosina on puhuttu paljon eläintuotannosta ja sen eettisyydestä sekä ekologisuudesta.

Esimerkiksi lihan- ja maidontuotanto on todella epäekologista ja näiden toimialojen päästöjen vähentäminen on lähes mahdotonta, sillä suurin osa saasteista ja päästöistä tulee nimenomaan eläimistä. Jos päästöt tulisivat laitteista, rehun kasvattamisesta tai vaikkapa maatilojen lämmityksestä, voitaisiin laitteita kehittää, kasvattaa vaikkapa eri kasveja rehuksi tai lämmittää uusiutuvalla energialla, mutta eläimiä taas ei oikein voi kehittää sellaisiksi, etteivät ne päästäisi ilmakehään haitallisia kaasuja, tai ulostaisi maaperään. Moni haluaa käyttää luomulihaa ja luomumaitoa, koska ajattelee niiden olevan parempia ympäristölle. Todellisuudessa luomutuotanto vaatii enemmän maapinta-alaa kuin perinteinen ahtaissa tiloissa kasvatettu karja ja niinpä luomutuotantoon siirtyminen ei ole vaihtoehto. Jos kaikki maailman liha kasvatettaisiin luomuna, tarvitsisimme maapinta-alaa enemmän kuin maapallolla riittääkään.

Huomaamme, että moni yksinkertaiesti paremmalta näyttävä ratkaisu voikin olla huomattavasti moniulotteisempi kuin miltä nopealla ajatuksella vaikuttaa. Siksi on huojentavaa tietää, että kun maailmaa pyritään muuttamaan terveysystävällisemmäksi, siinä otetaan huomioon noinkin monta eri seikkaa.

 Länsimaalaisella ihmisellä saattaa muutenkin syyllisyys kansainvälisestä epätasa-arvosta nousta pintaan, kun puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka suuri osa maailman ihmisistä elää alle eurolla päivässä tai vaikkapa vaatetehtaiden tai kahviplantaasien ihmisoikeuksien loukkaamisesta, joten tämä on jälleen uusi naula tähän syyllisyyden painavaan arkkuun. Syyllisyyden sijaan olisi kuitenkin parempi laittaa energia muutokseen ja tiedon jakamiseen.