Iiris Palomaa: Teema 4

 Teema 2 

Terveyden edistämisen eettiset lähtökohdat ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen

Eriarvoisuus meidän yhteiskunnassamme näkyy monella tavalla. Terveys ja hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti yhteiskunnassamme. Sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, saatko terveyspalveluita nopeasti vai pitkän ajan kuluttua. Esim. korkeasti koulutetut hakeutuvat hoitoon nopeammin koska heillä on tietämystä ennaltaehkäisevistä keinoista ja toiseksi heillä on todennäköisesti varaa käyttää esim. yksityisiä lääkäripalveluita joita vähävaraisilla ei ole varaa käyttää. Suomessa valitettavasti tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa varsinkin ennaltaehkäisevää hoitoa kuten hammashoitoa ei saa välttämättä kunnalliselta puolelta kuin pitkien aikojen päästä. Hammashoitojonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

 Terveydenhuoltojärjestelmä toimii välillä epätasa-arvoisesti, koska kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä hoitoon tarvittaessa eikä näin ole. Muualla maailmassa Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, mutta mielestäni täällä ollaan menossa aika huonoon suuntaan terveydenhuoltojärjestelmän ja koko terveydenhuollon kannalta. Terveyseroja pitää pystyä kaventamaan ja se voidaan tehdä vähentämällä eriarvoisuutta. 

Asuminen, ympäristö ja elinolot pitää saada turvalliseksi kaikille, päihteille altistumisen vähentäminen ja niiden mainostaminen, valistusta ja ohjausta terveellisestä ruoasta ja samalla alennetaan terveellisen ruoka-aineiden hintaa, jotta myös vähävaraisemmilla olisi varaa syödä terveellisemmin, heikommassa asemassa oleville ihmisille pitää saada vahvoja tuki- ja auttamiskeinoja joilla heitä saataisiin paremmalle tielle elämässä esim. asunnottomat ja sen uhan alla olevat sekä syrjäytyneiden nuorten auttaminen ajoissa, varmistetaan että kaikki saavat laadukasta palvelua. 

Kun mietimme terveyttä sosiaalisesti kestävänä kehityksenä niin siirrämme tuleville sukupolville terveempää ja hyvinvoinniltaan parempaa maailmaa. Kaikille pitäisi saada riittävä toimeentulo ja hyvinvointipalvelut, resurssien pitäisi jakautua oikeudenmukaisesti. YK:n Huippukokous v.2015 käsitteli näitä asioita ja tekivät toimintaohjelman vuoteen 2030 mennessä. Sen nimi on Agenda 2030. Sopimukseen sisältyy 17 tavoitetta jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. 

1.Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.

2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. 

3.Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. 

4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen, laadukas koulutus ja elinikäiset oppimismahdollisuudet. 

5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo ja vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä mahdollisuuksia.

6. Varmistaa veden saanti, kestävä käyttö ja sanitaatio kaikille.

7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.

8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.

9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.

11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.

12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat ja edistää niiden kestävää käyttöä.

15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä, edistää metsien kestävää käyttöä, taistella aavikoitumista vastaan, pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin, rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.

17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Palvelujärjestelmä on epäreilu ja synnyttää hyvinvointi ja terveyseroja. Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää panostaa ja niiden tärkeyttä ei voi korostaa. Niihin panostamalla yhteiskunta säästää lopulta tuplasti enemmän kuin se nyt kuluttaa kustannuksilla jotka aiheutuvat ihmisten terveysongelmista. 

Heikommassa asemassa olevien ihmisten tulisi saada terveyspalveluita nykyistä enemmän mutta he jäävät heikompaan asemaan ja paremmin koulutetut ihmiset saavat enemmän ennaltaehkäiseviä palveluita. Osittain tähän vaikuttaa myös se että paremmin koulutetut osaavat hakeutua näiden palveluiden piiriin tietojensa vuoksi. Osittain rahallisen tilanteen vuoksi. 

Eriarvoisuutta luovat mm. palveluiden hintataso, pienituloiset eivät hakeudu hoitoon koska heillä ei ole varaa maksaa niistä, hyvin koulutettujen ihmisten parempi tieto palveluista ja he hakeutuvat silloin paremmin hoitoon, palveluiden kaukainen sijainti tai jos ne ovat vaikeasti saatavissa vaikeuttaa joidenkin ihmisten hoitoon hakeutumista, asenteelliset ongelmat: joskus voi tulla esiin kielteisesti vaikuttavia asenteita jotka edes auttavat palveluista pois jättäytymiseen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta kävin tutkimassa terveytemme.fi -sivustoa ja sieltä löysin tutkimuksen, jossa kerrotaan että alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset olivat vuonna 2014 työikäisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Alkoholin suurkulutuksella on tekemistä myös mielenterveysongelmien kanssa, ja ihmiset pakenevat pahaa oloaan päihteiden pariin koska monet heistä ovat ajautuneet epätoivoon elämässään. Joillakin taloudelliset huolet voivat olla niin kovia että niitä on pakko pehmittää jollakin ja jos toimivia terveydenhuolto palveluita ei ole tarpeeksi saatavilla niin tällainen ihminen ajautuu yhä syvemmälle ahdingossaan. 

Toinen asia jota mielestäni pitää edelleen kehittää on matalan kynnyksen palvelut nuorille. Moni nuori ei uskalla mennä koulussa keskustelemaan kuraattorin, opettajan tai terveydenhoitajan kanssa koska koulu on se ympäristö jossa kaikki muutkin ovat. 

Eli siellä on muut luokkalaiset ja koko se kouluympäristö jolloin nuori saattaa pelätä sitä että joku näkee tämän menevän kuraattorille ja sitten häneltä alettaisiin kyselemään miksi hän siellä kävi. Tästä syystä pitäisi perustaa myös sellaisia yksiköitä jotka olisivat rentoja ilmapiiriltään, vähän niin kuin nuorisotaloja jossa olisi rentoja ja mukavaa turvallista toimintaa jonne nuoret voisivat mennä yötä päivää, ja lisänä olisi kattavia terveydenhuoltopalveluita joihin nuori voitaisiin tarvittaessa ohjata. Kaikki löytyisi saman katon alta ja nuori saisi nopeasti apua. 

Tämä toimisi etenkin niiden nuorten kohdalla jotka pelkäävät kertoa koululla vaikkapa perheväkivallasta, hyväksikäytöstä tai muista aroista aiheista. Tällaisessa paikassa pitäisi olla myös hätämajoitus ja muu tarpeellinen apu. 

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaalisesti kestävä kehitys 

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys (Luettu: 12.11.2022)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eriarvoisuus

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus (Luettu: 12.11.2022)

Ulkoministeriö, Agenda 2030 - Kestävän kehityksen tavoitteet

https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet (Luettu: 12.11.2022)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Palvelujärjestelmä, 

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/palvelujarjestelma (Luettu: 12.11.2022)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveytemme.fi, Tilasto- ja seurantietoja alueittain ja väestöryhmittäin, Kuolleisuuserot tulo- ja koulutusryhmittäin 1996-2014

https://www.terveytemme.fi/kuolleisuuserot/index.html (Luettu: 13.11.2022)

Terveytemme.fi, Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80v/100 000 vastaavan ikäistä

https://www.terveytemme.fi/kuolleisuuserot/1996-2014/notes/e_pyll-alkoholi.htm (Luettu: 13.11.2022)