Teema 4: Jonna Rantanen

Tekijä

Terveyden edistämisen tavoitteisiin, kuten väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen ja terveyserojen kaventamiseen pyritään vaikuttamalla terveyden determinantteihin, jotka ovat erilaisia yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia ja kulttuurillisia tekijöitä. Terveyden edistämisen laatusuosituksessa jäsennetään kunnan terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä johtamisen näkökulmasta. Yksi listattu keino terveyden edistämiseen on terveyttä edistävät elinympäristöt – ”esteetön, turvallinen, viihtyisä, virikkeellinen ja sosiaalista hyvinvointia edistävä ympäristö”.

Sosioekologinen malli koostuu viidestä tasosta: yksilöstä, lähiympäristöstä, organisaatiosta, yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Yksilötasolla vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi asenteet ja tietämys, lähiympäristötasolla perhe ja läheiset ystävät. Organisaatiotasolla vaikuttavia tekijöitä on erilaiset ohjeet ja säännöt ja yhteisötasolla normit ja sosiaalinen verkosto, kunnes päästään mallin kehälle, jossa yhteiskunnan määrittelemät erilaiset lait ja asetukset vaikuttavat yksilön toimimiseen.

UKK-instituutilta löytyy mielenkiintoinen artikkeli, jossa esitellään sosioekologisen mallin avulla sitä, miten paikallaanoloa voidaan vähentää. Esimerkiksi päiväkodissa liikkumista voidaan vähentää sosioekologisen mallin neljällä tasolla: yksilötasolla voidaan lapselle esimerkiksi erilaisten kuvien avulla perustella, miksi paikallaanolo ei ole hyväksi. Yhteisötasolla henkilöstä voi suunnitella erilaisia kokeiluita paikallaanolon vähentämiseksi ja toisaalta vanhemmat voivat käydä lapsikohtaisia keskusteluita aiheesta. Organisaatiotasolla voidaan luoda liikkumista tukevia rutiineja sekä esimerkiksi kouluttaa henkilöstöä aiheesta. Lähiympäristötasolla taas voidaan ottaa huomioon päiväkodin pihan turvallisuus ja monimuotoisuus, joka kannustaa liikkumaan.

Kaupunkisuunnittelu onkin yksi hyvä esimerkki sosioekologisesta näkökulmasta terveyden edistämiseen. Kun panostetaan Terveyden edistämisen laatusuosituksessa lueteltuihin tekijöihin, kuten esteettömään ympäristöön, on sillä positiivisia vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Olen toiminut nuorempana henkilökohtaisena avustajana ja tällöin ulkoiluttanut paljon pyörätuolissa istuvia ihmisiä. Vasta tällöin olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka esteellistä ulkona on – on esimerkiksi paljon katukivetyksiä tai kapeita kävelyteitä. Jos pyörätuolilla liikkuva on yksin liikenteessä, ei hän välttämättä pysty kulkemaan kaikkialle mihin haluaisi ympäristön esteellisyyden vuoksi. Sillä on varmasti valtavia mielenterveydellisiä vaikutuksia, ja siksi esteetön kaupunkisuunnittelu on ehdottomasti terveyttä edistävä teko.

Nostan loppuun esille yhden konkreettisen esimerkin siitä, miten sosioekologiset tekijät huomioon ottamalla voidaan edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia ja terveyttä. Vähäinen liikkuminen on yksi merkittävistä hyvinvoinnin haasteista. Suomalaisten ylipainoa voidaan pitää jopa kansanterveysongelmana. Sosioekologista näkökulmaa voidaankin hakea esimerkiksi kävelyn tai pyöräilyn edistämisestä. Kun mietitään, minkälaiset rakennetut ympäristöt ja viheralueet motivoivat ihmisiä kävelemään tai liikkumaan, voidaan edistää liikunnallista elämäntapaa. Tämä on ehdottomasti terveyttä edistävä teko.

 

Lähteet:

Esimerkkejä sosioekologisista malleista: paikallaanolon vähentäminen, UKK-instituutti: https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/tyokaluja-liikkumisen-edistamiseen/sosioekologiset-mallit/ viitattu 15.11.2022

Liikkumisen edistäminen, THL: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/begacys/liikkumisen-edistaminen viitattu 15.11.2022

Terveyden edistämisen laatusuositus, STM: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70055/Es200705.pdf;jsessionid=97277A2DB529B2903259DBEEEF2168F7?sequence=1 viitattu 15.11.2022

Kommentit

  1. eTeijaMetropolia18. marraskuuta 2022 klo 4.05

    Hei Jonna,
    tyhjentävästi käsittelet Teeman 4 blogikirjoituksessasi sosioekologisen mallin viittä tasoa, aivan kuten tiimiläisillesi tätä avasit myös tiimikeskustelussa, todella hyvin! Tämä postauksesi on lukusuositukseni myös vertaisopiskelijoille!
    Terv.Teija

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekijä
                                                                 TEEMA 4 Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät, eli determinantit on minua eniten kiinnostava asia tällä kurssilla koska aiheena se, että terveyteen vaikuttaa taustatekijät esim. se minne synnymme, kasvamme, teemme työtä, asumme ja missä vanhenemme vaikuttavat terveyteemme suuresti.  Terveyteen vaikuttavia sosiaalisia determinantteja ovat tulot, koulutus, työttömyys, vähävaraisuus ja vähäinen ruoka, varhainen lapsuusaika. Mielestäni Kaihovaaran Jakolinjojen Suomi kertoo suoraan sen olennaisen. taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on ollut suurimpana aiheena ja se on Kaihovaaran mukaan yksi maailman huolestuttavin trendi. Rikkaat vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tulo ja varallisuuserot ovat kokoajan suurempia ja ne jakavat ihmisiä eri lokeroihin ja ajava...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 4

Tekijä
  Sosioekologinen lähestymistapa terveyden edistämisessä tarkoittaa tiettyjen tekijöiden, eli determinanttien huomioimista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristö laajassa mittakaavass: yhteiskunta ja kulttuuri, elinolot, työ ja koulu, terveyspalvelut, veden ja ravinnonjakelu ja tuontanto, asuminen, yhteisöt ja verkostot, sekä ihmisen elämäntyyli ja lopulta sukupuoli, ikä ja synnynnäiset tekijät. Koska terveyteen vaikuttaa niin moni asia ja niin laaja-alaiset tekijät, on terveyden edistämisessä oleellista, että siihen osallistuu monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, ja että yhteistyötä pystytään tekemään myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole suoraan tekemisissä terveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi uusia rakennuksia tai remontteja suunnitellessa on hyvä, jos työn suunnittelussa huomioidaan esteettömyyttä, fyysisen esteettömyyden lisäksi myös esimerkiksi visuaalista esteettömyyttä. Sosioekologisia tekijöitä on paljon, enkä turhaan käy yksityiskohtaisesti niitä ...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 5

Tekijä
  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla, jossa kerrotaan WHO:n toiminnasta, sanotaan: ” Suomi edistää terveyttä ihmisoikeutena, sukupuolten tasa-arvoa sekä hyvinvointitalous- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapoja …”. On erinomainen lähtökohta, että terveys nähdään itseisarvona, jonka pitäisi tietyllä tavalla olla politiikasta riippumatonta siten, ettei esimerkiksi jotkut puolueet tai poliitikot aja terveyttä heikentävää tai terveyseroja kasvattavaa politiikkaa. Käytännössä asia on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Vaikka mikään puolue tai poliitikko ei suoraan aja sitä, että ihmisten terveys heikkenisi tai terveyserot kasvaisivat, on erilaisilla arvopohjilla tehdyt päätökset kuitenkin lopputulokseltaan monitahoiset. Politiikan päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluihin, työttömyyteen ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Jos mennään lyhyen tähtäimen tavoitteilla, jotka pyrkivät säästämään rahaa ja vähentämään kustannuksia nopeasti, on tietenkin tehokkain kein...
Read more »