Tekijä

                                                                     TEEMA 5


Minua kiinnosti eniten WHO:n kehittämisen ja arvioinnin ohjelma ja globaali terveyspolitiikka jossa sosiaali ja terveysministeriö vastaavat Suomen linjauksista. Kansainvälisessä terveyspolitiikassa on tärkeää saada kaikille kansoille mahdollisimman hyvä terveys. WHO:ssa seurataan maailmanlaajuista terveydentilannetta ja tehdään linjauksia sen mukaisesti. 

Jos tulee jokin hätätilanne kansanterveyteen liittyen niin WHO on tässä mukana tiiviisti. Nyt korona ajan aikana meille tuli paljon uutta opittavaa ja saimme kokea millaista on olla pandemian keskellä. Esim. juuri silloin myös WHO on tässä ollut mukana ja keväällä 2022 WHO käynnisti kansainvälisen pandemiavarautumis- ja vastesopimuksen neuvottelut. 

WHO:n kumppaneina asiantuntijatyössä toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Työterveyslaitos (TTL). Suomi edistää ajatusta että jokaisen ihmisoikeus on terveys ja haluaa edistää sukupuolten tasa-arvoa. Suomella on muutamia painopisteitä jotka tässä yhteistyössä painottuvat, näitä ovat mm. terveysturvallisuus, tarttumattomien tautien ehkäiseminen, digitaalinen terveys ja innovaatio ja terveyserojen kaventaminen. 

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on laaja vastuu kansan terveydestä ja sen edistämisestä. Minua kiinnostaa eniten STM:n työssä se, että se haluaa kaventaa terveyseroja ja tasapainottaa terveyseroja jotka voivat johtua esim. sosiaaliryhmästä, sukupuolesta tai alueesta. THL ja STM keräävät tutkimustietoa ja auttavat kehittämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Valtio osoittaa määrärahoja tukeakseen terveyden edistämistä ja STM vastaa määrärahojen käyttämisestä. Mielestäni Suomessa on hyvä järjestelmä ja järjestöjen välinen yhteistyö jonka vuoksi meillä varmaankin on niin hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä verrattuna moneen muuhun maahan, vaikka meilläkin olisi joitakin asioita, joita pitäisi korjata. Silti olen itse ihan tyytyväinen tähän järjestelmään, joka Suomessa on suunniteltu. Kuitenkin meidän terveyttämme ja turvallisuuttamme valvoo moni instanssi ja ne kuitenkin toimivat paremmin kuin monessa muussa maassa. 

Vuosille 2016-2030 on sovittuna kestävän kehityksen toimintaohjelma ja  tavoitteet, jotka on sovittu Agenda 2030 ohjelmassa. Tällä aikavälillä halutaan poistaa koko maailmasta äärimmäinen köyhyys ja ympäristö hyvinvoinnin parantaminen. Kestävällä kehityksellä halutaan saada aikaiseksi pitkäaikaisia tuloksia ja saada pitkäaikaisia kestäviä tuloksia aikaiseksi. 

Minua eniten näissä kiinnostaa juuri tämä globaalisuus ja maailmanlaajuinen auttaminen. Itsekin olen kiinnostunut maailmanlaajuisesta työstä ja joskus haluaisin mennä töihin jonnekin kehitysmaihin, joissa tarvitaan apua ja vaikka olla mukana katastrofiyksikössä sairaanhoitajana. 


Lähteet: 


Sosiaali-ja terveysministeriö, Maailman terveysjärjestö WHO

https://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/who 

Luettu 7.12.2022


Sosiaali ja terveysministeriö, Terveyden edistäminen

https://stm.fi/terveyden-edistaminen 

Luettu 7.12.2022


Sosiaali ja terveysministeriö, Lainsäädäntö

https://stm.fi/hyvinvoinnin-edistaminen/lainsaadanto 

Luettu 7.12.2022


Valtioneuvosto ja ministeriö, Ulkoministeriö, Agenda 2030 - kestävän kehityksen tavoitteet

https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet 

Luettu 7.12.2022





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekijä
                                                                 TEEMA 4 Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät, eli determinantit on minua eniten kiinnostava asia tällä kurssilla koska aiheena se, että terveyteen vaikuttaa taustatekijät esim. se minne synnymme, kasvamme, teemme työtä, asumme ja missä vanhenemme vaikuttavat terveyteemme suuresti.  Terveyteen vaikuttavia sosiaalisia determinantteja ovat tulot, koulutus, työttömyys, vähävaraisuus ja vähäinen ruoka, varhainen lapsuusaika. Mielestäni Kaihovaaran Jakolinjojen Suomi kertoo suoraan sen olennaisen. taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on ollut suurimpana aiheena ja se on Kaihovaaran mukaan yksi maailman huolestuttavin trendi. Rikkaat vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tulo ja varallisuuserot ovat kokoajan suurempia ja ne jakavat ihmisiä eri lokeroihin ja ajava...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 4

Tekijä
  Sosioekologinen lähestymistapa terveyden edistämisessä tarkoittaa tiettyjen tekijöiden, eli determinanttien huomioimista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristö laajassa mittakaavass: yhteiskunta ja kulttuuri, elinolot, työ ja koulu, terveyspalvelut, veden ja ravinnonjakelu ja tuontanto, asuminen, yhteisöt ja verkostot, sekä ihmisen elämäntyyli ja lopulta sukupuoli, ikä ja synnynnäiset tekijät. Koska terveyteen vaikuttaa niin moni asia ja niin laaja-alaiset tekijät, on terveyden edistämisessä oleellista, että siihen osallistuu monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, ja että yhteistyötä pystytään tekemään myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole suoraan tekemisissä terveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi uusia rakennuksia tai remontteja suunnitellessa on hyvä, jos työn suunnittelussa huomioidaan esteettömyyttä, fyysisen esteettömyyden lisäksi myös esimerkiksi visuaalista esteettömyyttä. Sosioekologisia tekijöitä on paljon, enkä turhaan käy yksityiskohtaisesti niitä ...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 5

Tekijä
  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla, jossa kerrotaan WHO:n toiminnasta, sanotaan: ” Suomi edistää terveyttä ihmisoikeutena, sukupuolten tasa-arvoa sekä hyvinvointitalous- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapoja …”. On erinomainen lähtökohta, että terveys nähdään itseisarvona, jonka pitäisi tietyllä tavalla olla politiikasta riippumatonta siten, ettei esimerkiksi jotkut puolueet tai poliitikot aja terveyttä heikentävää tai terveyseroja kasvattavaa politiikkaa. Käytännössä asia on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Vaikka mikään puolue tai poliitikko ei suoraan aja sitä, että ihmisten terveys heikkenisi tai terveyserot kasvaisivat, on erilaisilla arvopohjilla tehdyt päätökset kuitenkin lopputulokseltaan monitahoiset. Politiikan päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluihin, työttömyyteen ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Jos mennään lyhyen tähtäimen tavoitteilla, jotka pyrkivät säästämään rahaa ja vähentämään kustannuksia nopeasti, on tietenkin tehokkain kein...
Read more »