Teema 5: Jonna Rantanen

Tekijä

Terveyden edistämisen tasoja voidaan määritellä toimijanäkökulmasta ja toimijoiden työtä määrittelevien asiakirjojen kautta. Tasoja on neljä: valtakunnan taso (terveyden edistämisen työ lakien ja valtakunnan tason ohjelmien kautta), aluetaso (terveyden edistämisen työ alueellisten strategioiden ja ohjelmien kautta), kunta- ja paikallistaso (terveyden edistämisen työtä ohjaa kunta- ja hyvinvointistrategiat, ohjelmat ym. asiakirjat) sekä poikkihallinnollinen ja yhteistyöhön perustuva taso (työtä ohjaa strategiset asiakirjat sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimukset). Valtakunnan tasolla toimii valtio, aluetasoon taas kuuluu esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät ja ammattikorkeakoulut. Kunta- ja paikallistasolle kuuluu esimerkiksi sivistystoimi, peruspalvelut, paikallisjärjestöt sekä yksityinen sektori. Poikkihallinnon ja yhteistyön tasolle kuuluu esimerkiksi poikkihallinnolliset terveyden edistämisen työryhmät ja yhteistyöt eri toimijoiden kesken terveyden edistämiseksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on ohjaus- ja valvontavastuu terveyden edistämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö muun muassa vastaa terveyden edistämisen määrärahojen käytöstä. Vuonna 2023 määrärahojen painopisteinä pidetään kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistamista joko ylipainon ehkäisyn, ehkäisevän päihdetyön tai turvallisuuden edistämisen näkökulmasta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaation vahvistamista, yksinäisyyden vähentämistä, luontolähtöisten menetelmien käyttöönottoa sekä ehkäisevän päihdetyön sisältöjen ja menetelmien kehittämistä. Lisäksi valtio tukee erilaisia terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeita. Ministeriön keskeisenä tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL toimii terveyserojen asiantuntijalaitoksena sekä keräten tutkimustietoa että tukien kuntia terveyserojen kaventamisessa.

Maailman terveysjärjestö WHO on Suomen terveyspolitiikan tärkein yhteistyökumppani ja siksi myös yksi terveyden edistämisen keskeisistä organisaatioista. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä muiden ministeriöiden kanssa vastaa Suomen osallistumisesta ja linjauksista WHO:ssa – Suomi onkin aktiivinen toimija kansainvälisesti terveyspolitiikan saralla. WHO muun muassa seuraa maailmanlaajuista terveystilannetta ja sekä ohjaa kansainvälisen terveysalan tutkimuksen suuntaa että tukee tutkimustulosten soveltamista käytäntöön. Opiskelen itse sairaanhoitajaksi ja koulutuksessamme painotetaan näyttöön perustuvaa hoitotyötä – WHO:lla on tärkeä rooli siinä, että tätä tietoa on helposti saatavilla. Suomen painopisteitä WHO-yhteistyössä on esimerkiksi nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen.

Osassa kunnista (62 prosenttia kunnista vuonna 2017) on nimetty henkilö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinointiin – mutta valitettavasti kokoaikaisia näistä oli vain 10 prosenttia. Pidän itse terveyden edistämisen työtä niin tärkeänä, että mielestäni tuon luvun sopisi olla suurempikin. Hyvinvointikoordinaattorin työpöydällä on nimittäin varsin tärkeitä tehtäviä: esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen osana strategiaa ja talousarvioita, yhteistyö hyvinvointialueen ja maakunnallisten verkostojen kanssa sekä kansallisten terveyden edistämisen ja hyvinvointiohjelmien toimeenpanon tukeminen.

Kaikelle työlle raamit antaa tietenkin lainsäädäntö. Terveyden edistämisen merkitystä painotetaan erityisesti terveydenhoitolaissa, mutta myös esimerkiksi laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, tupakkalaissa ja alkoholilaissa. Lisäksi erilaiset kansainväliset sopimukset ja EU:n lainsäädäntö ohjaa terveyden edistämisen työtä.

 

Lähteet:

Hyvinvoinnin edistäminen – lainsäädäntö, STM: https://stm.fi/hyvinvoinnin-edistaminen/lainsaadanto viitattu 16.11.2022

Hyvinvointikoordinaattori kunnassa, THL: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyvinvointikoordinaattori-kunnassa viitattu 16.11.2022

Käytäntöjä terveyden edistämiseksi: PDF-tiedosto opintojakson Moodlesta, viitattu 16.11.2022

Sthål, T., Kuntien terveydenedistämisaktiivisuus slideshow: https://www.slideshare.net/THLfi/timo-sthl-kuntien-terveydenedistmisaktiivisuus-teaviisarin-valossa-tuloksia-kuntajohdon-tiedonkeruusta viitattu 16.11.2022

Terveyden edistäminen, STM: https://stm.fi/terveyden-edistaminen viitattu 16.11.2022

Terveyden edistämisen määräraha, STM: https://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset/terveyden-edistamisen-maararahat viitattu 16.11.2022

WHO, STM https://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/who viitattu 16.11.2022

Kommentit

  1. eTeijaMetropolia22. marraskuuta 2022 klo 7.58

    Hei Jonna,
    kiitos sinulle tästä Teeman 5 erittäin hyvästä postauksestasi. Kaikki jo tiedättekin, että seuraavaksi suosittelen teidän lukevan tämän.
    Terv.Teija

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekijä
                                                                 TEEMA 4 Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät, eli determinantit on minua eniten kiinnostava asia tällä kurssilla koska aiheena se, että terveyteen vaikuttaa taustatekijät esim. se minne synnymme, kasvamme, teemme työtä, asumme ja missä vanhenemme vaikuttavat terveyteemme suuresti.  Terveyteen vaikuttavia sosiaalisia determinantteja ovat tulot, koulutus, työttömyys, vähävaraisuus ja vähäinen ruoka, varhainen lapsuusaika. Mielestäni Kaihovaaran Jakolinjojen Suomi kertoo suoraan sen olennaisen. taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on ollut suurimpana aiheena ja se on Kaihovaaran mukaan yksi maailman huolestuttavin trendi. Rikkaat vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tulo ja varallisuuserot ovat kokoajan suurempia ja ne jakavat ihmisiä eri lokeroihin ja ajava...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 4

Tekijä
  Sosioekologinen lähestymistapa terveyden edistämisessä tarkoittaa tiettyjen tekijöiden, eli determinanttien huomioimista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristö laajassa mittakaavass: yhteiskunta ja kulttuuri, elinolot, työ ja koulu, terveyspalvelut, veden ja ravinnonjakelu ja tuontanto, asuminen, yhteisöt ja verkostot, sekä ihmisen elämäntyyli ja lopulta sukupuoli, ikä ja synnynnäiset tekijät. Koska terveyteen vaikuttaa niin moni asia ja niin laaja-alaiset tekijät, on terveyden edistämisessä oleellista, että siihen osallistuu monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, ja että yhteistyötä pystytään tekemään myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole suoraan tekemisissä terveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi uusia rakennuksia tai remontteja suunnitellessa on hyvä, jos työn suunnittelussa huomioidaan esteettömyyttä, fyysisen esteettömyyden lisäksi myös esimerkiksi visuaalista esteettömyyttä. Sosioekologisia tekijöitä on paljon, enkä turhaan käy yksityiskohtaisesti niitä ...
Read more »

Iiris Palomaa: Teema 5

Tekijä
  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla, jossa kerrotaan WHO:n toiminnasta, sanotaan: ” Suomi edistää terveyttä ihmisoikeutena, sukupuolten tasa-arvoa sekä hyvinvointitalous- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapoja …”. On erinomainen lähtökohta, että terveys nähdään itseisarvona, jonka pitäisi tietyllä tavalla olla politiikasta riippumatonta siten, ettei esimerkiksi jotkut puolueet tai poliitikot aja terveyttä heikentävää tai terveyseroja kasvattavaa politiikkaa. Käytännössä asia on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Vaikka mikään puolue tai poliitikko ei suoraan aja sitä, että ihmisten terveys heikkenisi tai terveyserot kasvaisivat, on erilaisilla arvopohjilla tehdyt päätökset kuitenkin lopputulokseltaan monitahoiset. Politiikan päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluihin, työttömyyteen ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Jos mennään lyhyen tähtäimen tavoitteilla, jotka pyrkivät säästämään rahaa ja vähentämään kustannuksia nopeasti, on tietenkin tehokkain kein...
Read more »