Teema 4

Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät, determinantit 

Terveyteen vaikuttavia determinantteja ovat:

·         Yksilölliset tekijät: ikä, sukupuoli, perimä, tiedot ja taidot, kokemukset ja elintavat

·         Sosiaaliset tekijät: sosioekonominen asema, toimeentulo, sosiaaliset ja yhteisölliset yhteydet ja vuorovaikutus

·         Rakenteelliset tekijät: koulutus, elinolot, elinympäristö, työolot sekä peruspalveluiden saatavuus ja toimivuus

·         Kulttuuriset tekijät: fyysinen, poliittinen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus, viihtyvyys, vuorovaikutteisuus sekä asenteet terveyteen.

Terveyteen vaikuttavat tekijät ovat olosuhteita, joihin synnymme, kasvamme ja elämme. Niiden vaikutukset yksilön tai yhteisön terveyteen ovat monimutkaisia ja voivat vaikuttaa myös molempiin suuntiin: terveyttä tukevasti tai vaarantavasti.

Yleisesti ihmiset ajattelevat, että terveyteen vaikuttavat lähinnä ikä, sukupuoli ja vanhemmilta saadut geenit. Nykypäivänä monet myös ymmärtävät kuinka elämäntavat ja valinnat vaikuttavat terveyteen, kuten liikuntatottumukset, ruokavalio ja terveelliset/epäterveelliset elämäntavat. Laajemmalle väestölle on kuitenkin ehken epäselvää kuinka rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat terveyteen.

Tutkimuksien mukaan terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät maasta riippumatta noudattavat sosiaalista gradienttia: mitä huonompi sosioekonominen asema, sitä huonompi terveys. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen on jopa 30–55 %. Ja mikä yllättävintä, että terveydenhuollon ulkopuolisten alojen osuus väestön terveystuloksista on suurempi kuin terveyssektorin osuus.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kuulee usein puhuttavan vain terveydenhuollon toimijoiden ja toimintoihin keskittyen. Aihe kuitenkin koskettaa koko yhteiskuntatasolla poliittisesta päätöksenteosta ja ruohonjuuritasolle. Tämän vuoksi tuleekin huomioida laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden ja toimialojen kesken. Erilaisten toimien vaikutukset sosioekonomisten tekijöiden kautta terveyteen tulisi nostaa havainnoida ja tuoda selkeästi esille. Erityisesti toimet, mitkä luovat tai ylläpitävät eriarvoisuutta. Tähän tarvitaan monitieteellistä yhteistyötä ja eri asiantuntijoita.

Suomessa ja maailmalla puhutaan paljon tasa-arvosta. Koen, että terveyden tasa-arvo tai sosiaalinen tasa-arvo eivät ole julkisessa puheessa nousseet kovin korkealle. Talouden ja varojen eriarvoisuus on vuosikymmenten aikana globaalisti kasvanut. On arvioitu, että 85 maailman rikkaimpien omaisuus on yhtä paljon kuin maailman köyhän puoliskon. Suomessakin tietynlaiset tuloerot ovat kasvaneet ja jakavat kuilua kansalaisten välille.

Notre-Damen katedraalin palon tapahduttua eri tahoilta uutisoitujen lahjoitusten kohdentaminen katedraalin uudelleen rakentamista ja korjaamista varten herätti itsessäni paljon ajatuksia. Lahjoitukset olivat miljoonia euroja. Pelkästään kahden eri suvun lahjoittama summa oli yli 300 miljoonaa euroa. Kuinka saisimme samanlaisen nousun maapallomme ja sen väestön hyväksi esim. eri kehitysyhteistöihin ja tutkimuksiin?

Uusi Sote uudistus on aivan muutaman viikon kuluttua astumassa voimaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rakentumista työstetään kovaa vauhtia eteenpäin ylhäältä johtoportaista alaspäin, varmaan kuten muillakin alueilla. Ruohonjuuri työntekijälle muutos näyttäytyy edelleen epäselvältä, huonosti valmistellulta ja turvattomalta. Tulevan hyvinvointialueen johtaminen ja suunnan näyttäminen vaikuttaa valtio-ohjauksiselta, johon kuitenkin liittyy paljon alueellista politikointia hyvinvointialueen valtuutettujen puoluesidonnaisuuksien vuoksi. Ja valtuutetuista valikoituu aluehallitus. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Valtuutettujen tulisin nähdä erittäin laaja-alaisesti ja monitahoisesti yhteiskunnallisten toimien vaikuttavuutta.

THL:n sivuilta löytyi pienen etsimisen kautta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen hyvinvointialueilla sivusto, mistä löytyy kootusti tietoa valtuutetuille myös mm. terveyden determinanttien vaikuttavuudesta sekä Hyvinvointialueen valtuutetun HYTE-opas. Oppaassa eriarvoisuus nostetaan selkeästi esille: ” Vaikka suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi ja terveys lisääntyy, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina.” Joten täytyy toivoa, että Suomessa valtion taloudellinen tilanne saataisiin vakautettua ja uudistuksella päästäisiin tekemään suurempaa hyvää.

Lähteet:

THL Eriarvoisuus. Päivitetty 22.11.2021. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus. Viitattu 23.11.2022.

Social Determinants of Healht -an introduction. https://www.youtube.com/watch?v=8PH4JYfF4Ns&feature=youtu.be. Viitattu 23.11.2022.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/okyrikkaiden-satojen-miljoonien-tuki-notre-damelle-heratti-someraivon-miten-nopeasti-miljardoorit-voisivat-ratkaista-maapallon-suuria-ongelmia-jos-vain-kiinnostaisi/7371218 Viitattu 24.11.2022.

https://hyvaks.fi/paatoksenteko/aluehallitus. Viitattu 11.12.2022.

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/alueellinen-hyvinvointijohtaminen/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen-hyvinvointialueilla. Viitattu 11.12.2022.

https://thl.fi/documents/966696/8510434/HYTE-diasetti_hyvinvointialueen_luottamushenkil%C3%B6ille_2022_01_26b.pdf/6a086f08-401a-3546-e448-4d2733f53f2c?t=1646289679581. Viitattu 11.12.2022.