Terveyden edistämisen lähtökohdat ja toiminnan rakenteet yhteiskunnassa, syksy 2022, Campus Online

  Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla, jossa kerrotaan WHO:n toiminnasta, sanotaan: ” Suomi edistää terveyttä ihmisoikeutena, sukupuolten tasa-arvoa sekä hyvinvointitalous- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapoja …”. On erinomainen lähtökohta, että terveys nähdään itseisarvona, jonka pitäisi tietyllä tavalla olla politiikasta riippumatonta siten, ettei esimerkiksi jotkut puolueet tai poliitikot aja terveyttä heikentävää tai terveyseroja kasvattavaa politiikkaa. Käytännössä asia on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Vaikka mikään puolue tai poliitikko ei suoraan aja sitä, että ihmisten terveys heikkenisi tai terveyserot kasvaisivat, on erilaisilla arvopohjilla tehdyt päätökset kuitenkin lopputulokseltaan monitahoiset. Politiikan päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluihin, työttömyyteen ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Jos mennään lyhyen tähtäimen tavoitteilla, jotka pyrkivät säästämään rahaa ja vähentämään kustannuksia nopeasti, on tietenkin tehokkain kein...

Terveyden edistämisen käsitteitä Toimiessamme terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä eri terveydenhuollon osa-alueiden asiantuntijoina tulee meidän olla perillä ja ymmärtää käytössä olevia käsitteitä ja termejä.  Terveys käsitteen ymmärtäminen ja monitahoisuuden hahmottaminen auttaa ymmärtämään edelleen mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan. Yhdyn itse seuraavaan määritelmään, että terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.  Työssä meidän tulee myös ymmärtää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan suorittaa kohdentaen toimenpiteitä yksilöön, tiettyyn väestön osaan tai koko väestöön ja elinympäristöön. Promotiivisella terveyden edistämisellä tarkoitetaan terveyden laajamittaista edistämistä sekä terveyden suojelua ja hyvien olosuhteiden luomista. Tähän sisältyy mm. elintavat, yksilöt ja yhteisöt sekä ympäristö. Promotiiviset toimintat...

  Sosioekologinen lähestymistapa terveyden edistämisessä tarkoittaa tiettyjen tekijöiden, eli determinanttien huomioimista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ympäristö laajassa mittakaavass: yhteiskunta ja kulttuuri, elinolot, työ ja koulu, terveyspalvelut, veden ja ravinnonjakelu ja tuontanto, asuminen, yhteisöt ja verkostot, sekä ihmisen elämäntyyli ja lopulta sukupuoli, ikä ja synnynnäiset tekijät. Koska terveyteen vaikuttaa niin moni asia ja niin laaja-alaiset tekijät, on terveyden edistämisessä oleellista, että siihen osallistuu monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, ja että yhteistyötä pystytään tekemään myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole suoraan tekemisissä terveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi uusia rakennuksia tai remontteja suunnitellessa on hyvä, jos työn suunnittelussa huomioidaan esteettömyyttä, fyysisen esteettömyyden lisäksi myös esimerkiksi visuaalista esteettömyyttä. Sosioekologisia tekijöitä on paljon, enkä turhaan käy yksityiskohtaisesti niitä ...

Terveyden edistämisen tasoja voidaan määritellä toimijanäkökulmasta ja toimijoiden työtä määrittelevien asiakirjojen kautta. Tasoja on neljä: valtakunnan taso (terveyden edistämisen työ lakien ja valtakunnan tason ohjelmien kautta), aluetaso (terveyden edistämisen työ alueellisten strategioiden ja ohjelmien kautta), kunta- ja paikallistaso (terveyden edistämisen työtä ohjaa kunta- ja hyvinvointistrategiat, ohjelmat ym. asiakirjat) sekä poikkihallinnollinen ja yhteistyöhön perustuva taso (työtä ohjaa strategiset asiakirjat sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimukset). Valtakunnan tasolla toimii valtio, aluetasoon taas kuuluu esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät ja ammattikorkeakoulut. Kunta- ja paikallistasolle kuuluu esimerkiksi sivistystoimi, peruspalvelut, paikallisjärjestöt sekä yksityinen sektori. Poikkihallinnon ja yhteistyön tasolle kuuluu esimerkiksi poikkihallinnolliset terveyden edistämisen työryhmät ja yhteistyöt eri toimijoiden kesken terveyden edistämiseksi. Suomessa ...

  Artikkeli ” A salutogenic interpretation of the Ottawa Charter ” nostaa esiin tarpeen täydentää Ottawa Charterin teoreettista pohjaa ja yhdistää siihen salutogeenisen lähestymistavan ja tarkemmin yhdenmukaisuuden kokemuksen (Sense of Coherence; SOC). Kirjallisuuskatsauksella halutaan osoittaa, kuinka salutogeeninen viitekehys voi tukea Ottawa Charterin teoreettista pohjaa ja siihen nojaavia käytäntöjä ja toimia. Salutogeenisyys oli itselleni melko uusi termi, sillä olin kuullut siitä vasta kerran, orientaatiotunnilla, joten oli hyvä kerrata se. Se tarkoittaa, että asioita lähestytään terveysnäkökulmasta, ei sairastumisen lähtökohdista. Halutaan siis edistää terveyttä ja painottaa terveyttä voimavarana ja panostaa sen vaalimiseen. Näkökulma onkin lähtökohtaisesti erinomainen, sillä moni voi alkaa arvostamaan terveyttä vasta silloin, kun siinä ilmenee haasteita. Lisäksi voimavaralähtöinen suhtautuminen terveyteen ottaa huomioon kaikki ihmiset; vaikka olisi sairauksia tai toiminta...

Terveyden edistämisen tavoitteisiin, kuten väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen ja terveyserojen kaventamiseen pyritään vaikuttamalla terveyden determinantteihin, jotka ovat erilaisia yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia ja kulttuurillisia tekijöitä. Terveyden edistämisen laatusuosituksessa jäsennetään kunnan terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä johtamisen näkökulmasta. Yksi listattu keino terveyden edistämiseen on terveyttä edistävät elinympäristöt – ”esteetön, turvallinen, viihtyisä, virikkeellinen ja sosiaalista hyvinvointia edistävä ympäristö”. Sosioekologinen malli koostuu viidestä tasosta: yksilöstä, lähiympäristöstä, organisaatiosta, yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Yksilötasolla vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi asenteet ja tietämys, lähiympäristötasolla perhe ja läheiset ystävät. Organisaatiotasolla vaikuttavia tekijöitä on erilaiset ohjeet ja säännöt ja yhteisötasolla normit ja sosiaalinen verkosto, kunnes päästään mallin kehälle, jossa yhteiskunnan määri...

 Terveyden edistämisen eettisen lähtökohdat ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen   Terveydenhuollon toimintaa ohjaa kuusi eettistä periaatetta: 1.        Elämän kunnioittaminen -> elämän säilyttäminen 2.        Ihmisarvon kunnioittaminen -> yksilölliset tarpeet ja kulttuurin huomioiminen 3.        Itsemääräämisoikeus -> itseä koskevissa asioissa tiedonsaanti ja kompetenssi, minkä tavoitteena yhteisymmärrys 4.        Hoitamisen periaate -> hyvän tekeminen, vahingon ja kärsimyksen vähentäminen 5.        Oikeudenmukaisuus -> yhtäläiset periaatteet kaikille, huono-osaisten tilanne turvattava 6.        Hyödyn maksimointi -> terveys- ja taloudellinen hyöty sekä vaikuttavuus. Eettiset periaatteet ohjaavat terveydenhuollossa arkista työtä ja työntekijäitä. Koen, että eet...

  Teema 2  Terveyden edistämisen eettiset lähtökohdat ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen Eriarvoisuus meidän yhteiskunnassamme näkyy monella tavalla. Terveys ja hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti yhteiskunnassamme. Sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, saatko terveyspalveluita nopeasti vai pitkän ajan kuluttua. Esim. korkeasti koulutetut hakeutuvat hoitoon nopeammin koska heillä on tietämystä ennaltaehkäisevistä keinoista ja toiseksi heillä on todennäköisesti varaa käyttää esim. yksityisiä lääkäripalveluita joita vähävaraisilla ei ole varaa käyttää. Suomessa valitettavasti tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa varsinkin ennaltaehkäisevää hoitoa kuten hammashoitoa ei saa välttämättä kunnalliselta puolelta kuin pitkien aikojen päästä. Hammashoitojonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta.  Terveydenhuoltojärjestelmä toimii välillä epätasa-arvoisesti, koska kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä hoitoon tarvittaessa eikä näin ole. Muualla maailmassa Suomea kutsut...

  Teema 1  Terveyden edistäminen Terveys  on laaja-alaista hyvinvointia ja WHO-järjestön mukaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä terveyttä. Monesti terveyden edistämisestä tulee monelle mieleen ainoastaan jonkin yksittäisten sairauksien ehkäiseminen, vaikka todellisuudessa kyseessä on paljon laajempi käsite. Terveyttä ei voi määrittää vain yhden tekijän perusteella.  Sosioekonominen tilanne sekä ympäristö yleisesti vaikuttavat ihmisen terveyteen ja määrittävät terveydentilaa suuresti. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan siihen kuinka helppoa ihmisen on tehdä muutoksia terveyteensä, riippuen näistä tekijöistä se on toisille helpompaa ja toisille vaikeampaa. Terveyden edistämisessä tulee keskittyä yksilöllisemmin siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tässä ovat tärkeässä roolissa terveyden determinantit.  Terveyden edistämisen ensimmäinen maailmanlaajuinen konferenssi 1986 Ottawa Charter jonka järjesti WHO.(World Health Organization). Se pidettiin Kana...

 Jotta voimme ymmärtää terveyden edistämistä ja toteuttaa sitä asiantuntijoina, meidän täytyy ymmärtää terveyden edistämisen käsitteistöä.  Terveyden edistäminen itsessään tuli käsitteeksi niin kansainväliseen keskusteluun kuin Suomeenkin Ottawan julkilausuman myötä. Terveyden edistämisen käsitettä pidetään ns. sateenvarjokäsitteenä, jota on käytetty myös esimerkiksi terveyskasvatuksen ja sairauksia ehkäisevän työn synonyymina. Ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallistaminen, yhteistyö, kestävä kehitys, asiakasnäkökulmaisuus ja kulttuurisidonnaisuus ovat terveyden edistämistä ohjaavia arvoja. Nämä arvot ovat ehdottomasti sellaisia, minkä eteen haluan tehdä töitä ja minkä edistämiseksi haluan nyt opiskella ja myöhemmin antaa osaamiseni käyttöön. Jotta terveyttä voidaan edistää, tulee ymmärtää mitä terveys on, kuinka moniulotteinen käsite se on sekä mitkä tekijät vaikuttavat terveyteen. Ottawan julkilausuman mukaan terveys ...

 Terveyseroihin vaikuttavat esimerkiksi koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso. Sosioekonominen tausta on merkittävimpiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja se vaikuttaa lähes kaikkeen terveyskäyttäytymiseen: tupakointiin, kasvisten syömiseen, liikuntaan. Lisäksi se vaikuttaa siihen, kuinka paljon on haasteita terveyden kanssa, sillä esimerkiksi diabetes on huomattavasti yleisempää heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Ei ole ihmekään, että sosioekonominen asema vaikuttaa niin moneen terveyteen liittyvään seikkaan. Vähävaraisilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta välttämättä käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Lisäksi työ voi olla kuormittavampaa, etenkin, jos on stressiä taloudellisesta tilanteesta. Stressi myös vaikuttaa kehoon negatiivisesti ja uuvuttaa sekä voi heikentää unta. Väsymys ja uniongelmat taas vaikuttavat siihen, että tulee syötyä epäterveellisemmin. Epäterveellisemmin tulee myös syötyä, jos on kiire, ja vähävaraise...

  Kuten kaikessa toiminnassamme, myös terveyden edistämisessä meidän tulee miettiä toiminnan eettisyyttä ja sen vaikutuksia. Työskentelen itse kehitysvammaisten palvelukodissa ja painin eettisyyskysymyksien kanssa päivittäin ja koenkin usein eettistä stressiä. STM:n Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan julkaisussa onkin tuotu esiin tämä keskeinen asia eettisyyteen liittyen: itsemääräämisoikeus. ”Miten paljon ihmisellä on mahdollisuus valita myös ns. huonoja vaihtoehtoja, jos hänellä on oikeus määrätä omasta elämästään?” Terveyden edistämisen suhteen itsemääräämiskysymys on myös keskeinen, sillä ihmisethän tekevät jatkuvasti terveydelle haitallisia asioita (esim. tupakointi, alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio) mutta voimme vain yrittää ohjata elämäntapoja terveellisempään suuntaan, sillä itsemääräämisoikeuteen nojaten ihmiset saavat tehdä myös haitallisia asioita itselleen (toki asia muuttuu, jos haitallisuus kohdistuu myös muihin ihmisiin, julkaisus...